Ruusuja ja risuja

Ruusuja:
Ei läksyjä.
Saa hakea kahvia.
Osa aiheista mielenkiintoisia!
Väittelyt kivoja! (voisi järjestää koko luokan kesken)
Päästään ajoissa tunnilta.


Risuja:
Osaan aiheista annoit liian lyhyen ajan vastata.
Olisi kivaa jos olisi ryhmätöitä enemmän.
Blogi oli aikaajoittain ärsyttävä, mutta kyllähän tämä meni.
Älä kysele samalta liikaa.
Selitä vaikeita käsitteitä.

Kreikan filosofia ja sokrates

Sokrates ei kirjoittanut mitään ylös, joka on mielenkiintoista, koska moni tunnettu filosofi kirjoittaa itselleen ylös ajatuksiaan.
 Sokrates oli myös vain työmies ja sai kuitenkin melko suurta kannatusta, ainakin jälkeen päin.

Tehtävä käsitteistä

1.Filosofiaa ja uskontoa yhdistää se, että ne käsittelevät molemmat uskonnollisia ja eettisiä kysymyksiä. Niitä kuitenkin erottaa se että filosofia pyrkii selittämään asioita kun taas uskonto vaan uskoo niihin. Molemmat tarkoittaa lukiossa opiskeltavia aineita.

2. Filosofiaa ja tiedettä yhdistää se ,että ne pohjautuvat molemman tietoon. Tiede etsii tietoa ja tutkii sitä kun taas filosofia käyttää valmista tietoa. Molemmat ovat tiedealoja.

3.rakkaus suru ja sininen ovat kaikki tunteita kuvastavia aiheita. Osa niistä on positiivisia ja osa negatiivisia.

4.Saha kirves ja puukko. Se on vanha arvoitus. Niissä on kaikissa puuvarsi. Ne ovat tarkoitettu eri tarkoituksiin.

5. Hyvä paha ja arvo ovat kaikki esimerkiksi ajatuksia. Niitä erottaa se, että ne ovat joko negatiivisia tai positiivia. Mielestäni ne kaikki ovat arvoja.

6. Makea ja hapan ovat makuja. Ne ovat erillaisia makuja ja ne voivat myös kuvastaa tunteita.

7. Vakuuttuneisuus ja epäluulo ovat reaktioita tuntemattomaan ja niitä erottaa se, että ne ovat vaan erillaisia reaktioita. Mielestäni ne ovat omalla tavallaan tunteita.

Miksi piano on sellaien kun se on?

Ainesyy : Lakatusta puusta, metallia.

Muoto syy: Se soi parhaiten tuon muotoisena ja se on vaan suunniteltu tuon muotoiseksi.

Vaikuttava syy: Se on pianotehtaalta tullut tänne.

Päämääräsyy: Piano on tehty soittamiseen.

Mitä tieto on?

Tehtävät

Pallo on sininen
Pallo on sininen, koska se näyttää siniseltä. Pallo ei välttämättä ole kaikkien silmissä sininen, koska kaikki näkevät värit eri tavalla. Väite perustuu havaintoihin.

1+1=2
Väite on totta, koska on sovittu paljonko on 1 ja paljonko on 2, joten siitä voi järkeillä että kaksi ykköstä on kaksi. Jos numerot on opetettu meille väärin, niin silloin väite ei ole totta. Väite perustuu järkeilyyn.

Aurinko paistaa
Väite on totta, koska näkee ja tuntee, että näin on. Toisaalta voi kuvitella, että Aurinko paistaa, jolloin se ei välttämättä paistakaan. Ja jos ei näe ulos, ei voi tietää paistaa Aurinko vai ei.

Virhepäätelmiä

1. Koira on surullinen, koska omistaja lähti lomalle.
2. Surullinen musiikki
3. Verifikationismi tarkoittaa lauseiden osoittamista todeksi tai epätodeksi tiedossa olevien havaintojen avulla.
4.Väitteen todistaminen perustuu havantoihin. Havainnot eivät kuitenkaan päde kaikkeen mitä on ollut, mitä nykyään on ja mitä tulevaisuudessa tulee olemaan.

Platonin valtio

Sokrates oli kaikkea epäilevä filosofi. Kaikkein viisain mies, mutta ei pitänyt itseään sellaisena. Sokratesin mielestä sofifstit väärässä. Sokratesin yksi pää ideoista on että kaikki pahan alku on tietämättömyys. Mielestäni nämä ovat mielenkiintoisia aiheita, koska ei voi ikinä tietää onko Sokrates ollut niin fiksu mitä hänestä kuvataan. Hänellä on myös mielenkiintoinen ajatusmaailma!



Parmenides "mitä on on olemassa on olemassa, mitä ei ole olemassa ei ole olemassa". Valitsin kyseisen lauseen, koska se on tavallaan todella koominen lause, koska se on itsestään selvyys, mutta sehän on täysin totta, joten se on oikeastaan melko fiksusti sanottu.


tehtäviä:

1.)Se ei ole tyränniaa jos se tapahtuu perheessä syystä että vanhemmat rakastaa ja huolehtii, vaikka se saattaa nuoresta tuntua äärettömän ärsyttävältä. Kuitenkaan perhe, jossa nuorilla ei ole sananvaltaa ei ole kovin hyvä, koska mitä enemmän aikuiset määräilee sitä enemmän nuoret kapinoi. Rajat on rakkautta mutta rakkauttakin pitää olla sopivissa määrissä.

2.)Platonin valtion hyviä puolia olisivat varmaan, että jos yhteiskunto toimisi noin niin meillä ei olisi sotia ja elämä olisi tavallaan yksinkertaista, kun jokainen tietäisi paikkansa.
 Huonoja puolia olisi esimerkiksi epätasavertaisuus kuten se, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia menestyä.
 Hyvä asiantuntija hallitsija on tasapainoinen, joka on fiksu, jolloin hänelle pitäisi antaa valtaa.
Ei ole oikeuden mukaista, että jokaisen pitäisi tyytyä omaan rooliinsa vaan jokaisen pitäisi saada rakentaa oma uransa. Ei ole oikein määritellä ihmisiä luokkiin mihin he syntyvät. Paras valtiomuoto on varmaankin hyvinvointivaltio, koska tämä on tasaveroinen ja vaikka se tuntuu välillä tosi huonolta niin muut on kyllä mielestäni vielä huonompia.
 Jos ihminen on mielellisesti tasapainoinen ja tarpeeksi vanha niin hänellä pitäisi olla oikeus päättää omista asioistaan.
 Platon on mielestäni totalitaristi, koska hän haluisi hallita kaikkea vähäniinkun Hitler.

Hyvä elämä ja elämän filosofiat

Epikurolaisuuden mukaan onnellista elämää on rauhallinen ja yksinkertainen elämä. Viisaus aj oikeudenmukaisuus ovat myös tärkeitä edellytyksia onnelliseen elämään. Eli jos ihminen luopuu haluistaan hänellä on jo kaikki mitä hän haluaa. He siis tyytyvät siihen mitä heillä on jo eivätkä tarvitse kaikkea mitä mieleen juolahtaa.

Stoalaisuudessa korostetaan mielentyyneyttä ja rauhallisuutta.Se on myös tunteiden hillintää, eli kaikki vastoinkäymiset tulisi kohdata avoimin mielein. Viisaalla ihmisellä ei ole siis suuria tunteita, koska tämä osaa hallita ne ja pysyä rauhallisena.

Eksistentialismin mukaan ihminen määrittelee itse itsensä eikä ihmisiä ole painettu samalla muotilla tänne. Eli ihminen ei ole vain syntynyt jonnekkin tiettyyn paikkaan. Ihmiset ovat siis itse vastuussa tekemisistään kuten mihin uskontoon haluaa kuulua tai miten haluaa kouluttautua, vaikka tosin toisilla on aluksi huonommat edellytykset päästä märittelemään itse mitä haluaa tehdä.

Mitä tieto on?

a) Pallo on täydellisen pyöreä, koska se pyörii. Pallo ei voi olla täydellisen pyöreä, koska siinä voi olla pieniä virheitä tai lommoja. Nämä väitteet perustuvat tietoihin ja havaintoihin sekä puhtaaseen järkeen, koska kaikki voivat päätellä, että pallossa on lommoja ja vikoja, jotka muuttavat sen muotoa epäpyöreäksi.

 e) On sovittu, että 1+1=2. Sen voi ajatella monimutkaisemminkin, jotan vastaus voi olla eri, esimerkiksi sovitaan, että 1=2, jolloin 1+1=4. Väitteet perustuvat puhtaaseen järkeen.

 g) On tutkittu juttu, että Maa kiertää Aurinkoa. Emme voi olla varmoja onko aivan varmaa, että Maa kiertää juurikin Aurinkoa, koska emme voi olla varmoja liikkuuko Aurinko ja emme voi olla varmoja puhuvatko tiedemiehet totta. Väitteet perustuvat havaintoihin ja kokemuksiin.

Anna, Tiia ja Pinjanina

Tieto-oppi

Mitä tieto on?

-Tieto kohdistuu totuuksiin. Emme voi tietää mitään mikä ei ole totta. Tieto on tietoisuutta todellisuudesta ja uskomuksista, joiden avulla se voi kehittyä. Tieto-oppi taas tutkii tiedon määritelmää lajeja ja rajoja. Tieto on kyseenalaistettavissa, koska meidän tieto ei välttämättä vastaa toisten tietoja, koska tieto kehittyy tieteen mukana.

Miksi tieto on arvokasta?

-Tieto on yhteiskuntamme perusta, sillä ilman tietoa meillä ei olisi loogista ajattelua ja eläisimme kaikki omassa kuplassa, jolloin kaikilla olisi vain omat uskomukset ja käsitykset.

Miten tieto on mahdollista?

Emme voi periaattessa tietää onko tietomme todellista vai harhaa tai mielikuvitustamme. Tietoa saa tutkimalla mikä on totta ja harhaa. Skeptiset filosofit ovat ajatelleet, että tieto ei voi olla mahdollista. Eli periaatteessa meillä ei ole olemassa mitään oikeaa tietoa vaan elämme maailmankäsityksen varassa.

Tehnyt: Tiia, Anna ja Pinjanina.

Platonin ideaoppi

Platonin tavoitteena oli löytää yleispätevät eli objektiiviset kriteerit arvoille.Platonin ajattelu oli henkistää ja järjellistä. Platon on mielestä idealisti, koska hänen ajatusmaailma täsmää ehkä enemmän idealismiä kuin dualismiä.

.

Argumentaatio

Argumentaatio on hyvä väittelykyky. Argumentoinnin tarkoituksena on vahvistaa ja tukea omia näkemyksiä ja ehdotuksia. Jotta on hyvä väittelemään täytyy tietää aiheesta ja olla valmis puolustamaan ajatuksiaan. Jos kirjoittaja tai puhuja käyttää sellaisia keinoja, jotka vaikuttavat lukian tai kuuntelian tunteisiin on argumentaatio onnistunut.

Tehty yhdessä Johannan kanssa.

Rene Descartes ja dualismi

 Dualismi on kaksijakoinen maailmankuva, jossa maailmat ovat aineellinen ja aineeton. Dualismillä on tyypillistä vastaparien vertailu.
 Materialistinen maailmankuva on on tavallaan ahne, koska se haluaa mahdollisimman paljon itselleen. He eivät usko henkimaailmaan vaan se on tieteeseen pohjautuvaa.
 Mielestäni Descartesin ajatusmaailma on hyvä, koska mikään muu ei ole täysin varmaa paitsi meidän ajatukset ja nekään eivät välttämättä ole totta jokaiselle, koska meidän ajatusmaailmat ovat niin erillaisia.

metafysiikka

Metafysiikassa pohditaan mitä on olemassa. Kysymykset liittyvät fysiikkaan, josta metafysiikan nimikin johtuu. Metafysiikka ei kuitenkaan etsi vastauksia, joten oikeaa ja väärää ei ole. Metafysiikan perimmäinen kysymys siis on "Mitä on olemassa."

Onko todellisuus olemassa?
Mistä me voimme tietää onko meidän elämä todellista jollekkin toiselle? Mielestäni todellisuuksia on siis rajaton määrä. Ihmisillä on kaikilla oma todellisuus, mutta sairaudet ja asenteet vaikuttavat siihen. Esimerkiksi autistisellä ihmisellä on oma maailmankuvansa, jota muut eivät ymmärrä. Autistisilla saattaa olla suuriakin vaikeuksia ymmärtää meidän puhettamme, koska heillä saattaa olla oma "kieli". Myös kulttuurit ja uskonnot vaikuttavat todellisuuden kuvaan. Uskonnoissa ja kulttuureissa on erillaisia jumalia ja pyhiä asioita, jotka eivät muille tunnu tärkeiltä.

Zizeg-Elokuva ei ole viaton

Jos me emme ole viattomia ja elokuva heijastaa meitä niin elokuvakaan ei ole viaton. Mielestäni Zizek on hyvin viisas ja hänellä on hyviä ajatuksia, joihin on helppo yhtyä.

Sana selitteitä

Premissi on oletus.

Deduktio on on päättely, jossa päättely ei ole premissiä korkeammalla.

Induktio on päättely muoto, joka tekee yksittäisestä havaintojoukosta teorian.

Johtopäätös on ajattelun jälkeinen ratkaisu tai teoria.

Analyysi tarkoittaa hankalan asian pätkimistä pienempiin osiin.

Logiikka tutkii ajattelun muotoja.

Argumentaatio tarkoittaa väitteet perustelua, joko sitä vastaan tai sen puolesta.

Paradoksi on silminnähtävästi epälooginen tai looginen.

Lauseen täydennökset

• Ihmettelen miksi ihmisen ja eläimen välille voi syntyä luottamus/kunnioitus suhde. 
• Epäilen vahvasti pääsenkö lukioa läpi. 
• En ymmärrä matikkaa tai ruotsia.

Kysymys

Mikä on elämän tarkoitus?

Hyvä elämä

Hyvän elämän kriteereinä voisi olla perustarpeet, kuten ruoka, asunto, vaatteet ja koulutus. Ihminen voi olla onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä monella eri asteella. Toiset tyytyvät vähempään eli perustarpeisiin ja toiset laativat enemmän ollakseen tyytyväisiä elämäänsä. Vaikka ihmisellä olisi kaikki mitä tarvitsee ja enemmänkin, ei hän välttämättä ole onnellinen. Jokaisen ihmisen täytyy kokea jonkinlaista onnea, ollakseen täysin tyytyväinen omaan elämäänsä. Usein ihmiset joilla on vähemmän varallisuutta, ovat tyytyväisempiä ja osaavat nauttia elämän pienistäkin asioita, kuin ne joilla on enemmän varallisuutta ja materiaa. 

   Ei voida määritellä elämän mallia, joka olisi kaikille sopiva, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia. Ihmisillä on tietty skripti, jonka mukaan ihmiset olettavat elämänsä kulkevan. 

   Useat ihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kun heillä on joku jota rakastaa. Siihen liittyy monesti aviopuoliso, lapset ja muut läheiset. Tunnepuolen rikkaus tuo yleensä enemmän onnellisuuden tunnetta kuin materialistinen onnellisuus. 

Pienryhmätehtävä

1. Ei, koska joillekkin uskonto on joillekkin pyhä niin sitä ei pitäisi pyrkiä todistelemaan.

2.Jos ihmiset uskoisivat kadotukseen he käyttäytyisivät paremmin, koska he pelkäisivät kadotukseen joutumista. Jos ihmiset eivät usko kadotukseen he eivät pelkää sitä joten heidän käytös ei muuttuisi nykyisesta.  Jos ihmiset uskoisivat ylösnousemukseen, se saattaisi parantaa ihmisten käytöstä, koska se olisi tavallaan palkkio päästä kaikesta pahasta paratiisiin ja sitä tavoiteltaisiin. Jos ihmiset eivät usko ylösnousemukseen niin he voivat olla rauhassa ”pahoja” , koska heillä ei ole tavoitetta olla paratiisissa kuoleman jälkeen. Joten yhteenvetona: Jos uskoo Jumalaan käyttäytyy paremmin kuin ne jotka eivät usko.

3.Jumalan olemassaoloa ei pitäisi pyrkiä todistelemaan, koska usko on jokaisen oma asia, joten antaa jokaisen uskoa mihin uskoo. Ei meidän mielestä.

Tämä on Tiian, Annan ja Emman sana.

Filosofisen ajattelun työkaluja ja pahuus

1. Millaisia kysymyksiä kannattaa pohtia?
2. Perusteleminen
3. Vertailu ja jäsentäminen
4. Käsitteiden määrittely
5. Käsitteelliset erottelut
6. Kriittisyys
7. Virhepäätelmien metsästäminen
8. Reduktio
9. Looginen rakennelma
10. Analogia
11. Ajatuskoe
12. Induktio ja deduktio
13. Ockhamin partaveitsi

2.Pesusteleminen; Jos emme perustele väitettämme niin sen voi kieltää. Väitteen voi kieltää vain sillä perusteella, että sitä ei ole perusteltu.
6.Kriittisyys on asioiden pohtimista, usein negatiivisesti, mutta myös positiivisesti.



Mitä pahuus on?
Pahuus on ylikasvanutta valtaa. Ihmisestä tulee paha jos hän saa liikaa valtaa ja käyttää sitä väärin. Pahuutta voi tapahtua myös tilanteissa joihin on vain pakon edessä ajautunut, joten myös pelko ja pakottaminen voi olla pahuutta, vaikka sillä suojelisi itseään. Voidaan olla toki montaa mieltä onko pakon edessä tapahtunut pahuus pahuutta. Toiset ajattelevat sen vain oman henkikullan suojelemiseksi. Eli pahuuteen liitty itsesuojeluvaisto.
Pahuutta tapahtuu monella eri tavalla, kuten massamurhina tai pieninä kiusantekoina kuten haukkumisena. Jokatapauksessa kun annetaan pahalle valtaa niin se laajenee ja pahuus kasvaa.