Tehty yhdessä Johannan kanssa.
sunnuntai 30. marraskuuta 2014
Argumentaatio
Argumentaatio on hyvä väittelykyky. Argumentoinnin tarkoituksena on vahvistaa ja tukea omia näkemyksiä ja ehdotuksia. Jotta on hyvä väittelemään täytyy tietää aiheesta ja olla valmis puolustamaan ajatuksiaan. Jos kirjoittaja tai puhuja käyttää sellaisia keinoja, jotka vaikuttavat lukian tai kuuntelian tunteisiin on argumentaatio onnistunut.
Rene Descartes ja dualismi
Dualismi on kaksijakoinen maailmankuva, jossa maailmat ovat aineellinen ja aineeton. Dualismillä on tyypillistä vastaparien vertailu.
Materialistinen maailmankuva on on tavallaan ahne, koska se haluaa mahdollisimman paljon itselleen. He eivät usko henkimaailmaan vaan se on tieteeseen pohjautuvaa.
Mielestäni Descartesin ajatusmaailma on hyvä, koska mikään muu ei ole täysin varmaa paitsi meidän ajatukset ja nekään eivät välttämättä ole totta jokaiselle, koska meidän ajatusmaailmat ovat niin erillaisia.
Materialistinen maailmankuva on on tavallaan ahne, koska se haluaa mahdollisimman paljon itselleen. He eivät usko henkimaailmaan vaan se on tieteeseen pohjautuvaa.
Mielestäni Descartesin ajatusmaailma on hyvä, koska mikään muu ei ole täysin varmaa paitsi meidän ajatukset ja nekään eivät välttämättä ole totta jokaiselle, koska meidän ajatusmaailmat ovat niin erillaisia.
metafysiikka
Metafysiikassa pohditaan mitä on olemassa. Kysymykset liittyvät fysiikkaan, josta metafysiikan nimikin johtuu. Metafysiikka ei kuitenkaan etsi vastauksia, joten oikeaa ja väärää ei ole. Metafysiikan perimmäinen kysymys siis on "Mitä on olemassa."
Onko todellisuus olemassa?
Mistä me voimme tietää onko meidän elämä todellista jollekkin toiselle? Mielestäni todellisuuksia on siis rajaton määrä. Ihmisillä on kaikilla oma todellisuus, mutta sairaudet ja asenteet vaikuttavat siihen. Esimerkiksi autistisellä ihmisellä on oma maailmankuvansa, jota muut eivät ymmärrä. Autistisilla saattaa olla suuriakin vaikeuksia ymmärtää meidän puhettamme, koska heillä saattaa olla oma "kieli". Myös kulttuurit ja uskonnot vaikuttavat todellisuuden kuvaan. Uskonnoissa ja kulttuureissa on erillaisia jumalia ja pyhiä asioita, jotka eivät muille tunnu tärkeiltä.
Onko todellisuus olemassa?
Mistä me voimme tietää onko meidän elämä todellista jollekkin toiselle? Mielestäni todellisuuksia on siis rajaton määrä. Ihmisillä on kaikilla oma todellisuus, mutta sairaudet ja asenteet vaikuttavat siihen. Esimerkiksi autistisellä ihmisellä on oma maailmankuvansa, jota muut eivät ymmärrä. Autistisilla saattaa olla suuriakin vaikeuksia ymmärtää meidän puhettamme, koska heillä saattaa olla oma "kieli". Myös kulttuurit ja uskonnot vaikuttavat todellisuuden kuvaan. Uskonnoissa ja kulttuureissa on erillaisia jumalia ja pyhiä asioita, jotka eivät muille tunnu tärkeiltä.
sunnuntai 16. marraskuuta 2014
Zizeg-Elokuva ei ole viaton
Jos me emme ole viattomia ja elokuva heijastaa meitä niin elokuvakaan ei ole viaton. Mielestäni Zizek on hyvin viisas ja hänellä on hyviä ajatuksia, joihin on helppo yhtyä.
keskiviikko 12. marraskuuta 2014
Sana selitteitä
Premissi on oletus.
Deduktio on on päättely, jossa päättely ei ole premissiä korkeammalla.
Induktio on päättely muoto, joka tekee yksittäisestä havaintojoukosta teorian.
Johtopäätös on ajattelun jälkeinen ratkaisu tai teoria.
Analyysi tarkoittaa hankalan asian pätkimistä pienempiin osiin.
Logiikka tutkii ajattelun muotoja.
Argumentaatio tarkoittaa väitteet perustelua, joko sitä vastaan tai sen puolesta.
Paradoksi on silminnähtävästi epälooginen tai looginen.
Deduktio on on päättely, jossa päättely ei ole premissiä korkeammalla.
Induktio on päättely muoto, joka tekee yksittäisestä havaintojoukosta teorian.
Johtopäätös on ajattelun jälkeinen ratkaisu tai teoria.
Analyysi tarkoittaa hankalan asian pätkimistä pienempiin osiin.
Logiikka tutkii ajattelun muotoja.
Argumentaatio tarkoittaa väitteet perustelua, joko sitä vastaan tai sen puolesta.
Paradoksi on silminnähtävästi epälooginen tai looginen.
keskiviikko 5. marraskuuta 2014
Lauseen täydennökset
- Ihmettelen miksi ihmisen ja eläimen välille voi syntyä luottamus/kunnioitus suhde.
- Epäilen vahvasti pääsenkö lukioa läpi.
- En ymmärrä matikkaa tai ruotsia.
tiistai 4. marraskuuta 2014
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
Hyvä elämä
Hyvän elämän kriteereinä voisi olla perustarpeet, kuten ruoka, asunto, vaatteet ja koulutus. Ihminen voi olla onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä monella eri asteella. Toiset tyytyvät vähempään eli perustarpeisiin ja toiset laativat enemmän ollakseen tyytyväisiä elämäänsä. Vaikka ihmisellä olisi kaikki mitä tarvitsee ja enemmänkin, ei hän välttämättä ole onnellinen. Jokaisen ihmisen täytyy kokea jonkinlaista onnea, ollakseen täysin tyytyväinen omaan elämäänsä. Usein ihmiset joilla on vähemmän varallisuutta, ovat tyytyväisempiä ja osaavat nauttia elämän pienistäkin asioita, kuin ne joilla on enemmän varallisuutta ja materiaa.
Ei voida määritellä elämän mallia, joka olisi kaikille sopiva, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia. Ihmisillä on tietty skripti, jonka mukaan ihmiset olettavat elämänsä kulkevan.
Useat ihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kun heillä on joku jota rakastaa. Siihen liittyy monesti aviopuoliso, lapset ja muut läheiset. Tunnepuolen rikkaus tuo yleensä enemmän onnellisuuden tunnetta kuin materialistinen onnellisuus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)